Joulurauhan julistus yhdistää kuulijansa pitkään historian ketjuun, sillä perinne on säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti. 1600-luvulla joulurauhan julistuksissa kiellettiin mässäily, juopottelu, melskaaminen ja rauhaton käyttäytyminen. Nykyisin ihmisiä kehoitetaan ottamaan joulu vastaan hartaudella sekä käyttäytymään hiljaisesti ja rauhallisesti.
Julistusperinnettä eivät ole kaataneet historian heilahdukset, kuten Venäjän ja Ruotsin valtataistelut tai edes Turun palo. Radio- ja televisiotekniikan kehitys on laajentanut kuulijakuntaa. Suomen Turku julistaa joulurauhan paitsi 10000-15000 Vanhalle Suurtorille saapuneelle kuulijalle, myös yli miljoonapäiselle radio- ja televisioyleisölle sekä verkossa ympäri maailman.
Kun Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen astuu Brinkkalan parvekkeelle, on hänellä kädessään pergamenttikäärö, jossa on ajan patinaa. Se on taiteilija Tauno Torpon vuonna 1956 valmistunut pergamentti.
Varmuuden vuoksi pergamentista on tehty vuonna 2009 kopio, joka on lietolaisen kalligrafi Merja Koivuniemen käsialaa. Pergamentteja säilytetään Turun kaupunginkanslian kassakaapissa ja holvissa Yliopistonkadulla.
Vanhin Turusta löydetty rauhanjulistus on vuodelta 1834. Kaksisivuinen, musteella kirjoitettu teksti on kirjoitettu pitkäsyiselle ja kestävälle lumppupaperille. Aiemmin joulurauhan julisti Turun maistraatin sihteeri ja tekstiä säilytetään kaupunginarkiston holveissa Puolalankadulla. Julistuksen on kirjoittanut maistraatin sihteeri muististaan vuoden 1827 Turun palon jälkeen.
Maistraatin sihteerit toimivat julistajina pitkään. Heidän jälkeensä tehtävä siirtyi Turun kaupunginsihteerille tai kansliapäällikölle, nykyisin kunnia kuuluu protokollapäällikölle.
Musteella lumppupaperille kirjoitettu kaksisivuinen joulurauhanjulistus vuodelta 1834.
Taiteilija Tauno Torpon pergamentti vuodelta 1956
Kalligrafi Merja Koivuniemen pergamentti vuodelta 2009
(kopio Tauno Torpon pergamentista)
Joulurauha julistetaan aattona puoliltapäivin, mutta 1200-luvun lopulla joulurauha alkoi aattoiltana. Silloin kauppa ja hallinto pysähtyivät ja kansalaiset keskittyivät käymään kirkossa. Parinkymmenen päivän vapaa-aikana syntyi kuitenkin helposti levottomuuksia. Jo keskiaikana rauhanaikaisista rikkomuksista määrättiin kaksinkertainen sakko.
Vanhin tunnettu joulurauhanjulistus pohjaa kuningatar Kristiinan joulurauhaa koskevaan käskykirjeeseen, jonka hän antoi Tukholmassa 24.12.1649. Julistusteksti sisälsi ohjeita, joissa asukkaita kehotettiin kuulemaan Jumalan sanaa, kiellettiin mässäily ja juopottelu, melskaaminen ja kaikenlainen rauhaton käyttäytyminen. Kristiinan käskyjen katsottiin koskevan Tukholman lisäksi myös valtakunnan muita asukkaita.
Sakko
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjoissa vuodelta 1656 kihlajaistappelu toi 14 markan sakon haavan tuottamisesta ja 40 markan sakon joulurauhan rikkomisesta. Tynnyrillinen olutta maksoi tuolloin 16 markkaa.
Julistuspaikat
Ennen Turun paloa julistuspaikkana oli Brinkkalan talon vieressä sijainnut raatihuone. Sillä paikalla on sijainnut raatihuone jo 1300-luvulla. Yleinen tapa oli, että viralliset kuulutukset ja tilannerauhat - joihin joulurauhakin lukeutui - huudettiin raatihuoneen ikkunoista tai portailta. Puisen raatihuoneen paikalle rakennettiin muurarimestari
Samuel Bernerin suunnittelema, barokkityylinen kaksikerroksinen raatihuone 1734-1736.
Turun palon jälkeen Bernerin raatihuoneesta jäivät jäljelle vain seinämuurit. Nykyisin rakennusta kutsutaan Vanhaksi Raatihuoneeksi. Uudeksi raatihuoneeksi korjattiin Brinkkala. Tästä julistuspaikasta on poikettu vain vuoden 1884-1886 perusteellisten korjausten aikana. Silloin Brinkkalaan lisättiin yhä edelleen käytössä oleva parveke. Brinkkala säilyi julistuspaikkana, vaikka maistraatin toiminnot siirrettiin muualle.
Katkot
1721
Isonvihan aika oli koetellut kaupunkia, eivätkä olosuhteet olleet venäläisten poissriitymisen jälkeen palautuneet normaaleiksi.
1809-1815
Suomi siirtyi vähitellen Venäjän vallan alaiseksi. Vuodelta 1816 löytyy pormestarin ehdotus, että joulurauha julistettaisiin jälleen.
1827
Turun palon jälkeen julistamisessa on ehkä ollut katkos. Brinkkala korjattiin uudeksi raatihuoneeksi ja se oli käytössä jo vuonna 1829, mutta tältä vuodelta ei lehdissä ole merkintää julistustapahtumasta.
1917
Turussa oli miliisien kapina ja Brinkkalan talon parvekkeella oli venäläisen sotaväen kuularuisku.
1939
Talvisodan vuonna 1939 kaupunkiin odotettiin venäläisten ilmapommituksia ja yleisötilaisuuksia vältettiin. Muina sotavuosina joulurauha julistettiin normaalisti, mutta sotajouluna 1943 se radioitiin Raumalta.
Kasvut
1907
Turun Sanomat uutisoi joulurauhanjulistuksesta: "Raatihuoneen edustalle oli saapunut verrattain vähälukuinen määrä kaupunkilaisia."
1935
Julistusta alettiin radioida. Lupia oli silloin Suomessa 144 737.
1940
Ohjelma esiteltiin radiossa sanoilla "Suomen Turku julistaa joulurauhan".
1962
Ensimmäinen televisiointi. Silloin paikalle saapui 10 000 ihmistä, kun muuten väkeä oli 3000-5000 turkulaista. Filmiryhmä kuvasi Turussa, mutta materiaali kuljetettiin bussilla tai lentokoneella Pasilaan editoitavaksi ja se näytettiin jouluaaton uutislähetyksessä.
1983
Säännöllinen televisiointi alkoi, kun filmi vaihtui videonauhaan ja Turkuun tuotiin linkkiauto. 1990-luvulla tapahtumaa seurasi yli puoli miljoonaa katselijaa ja 2010-luvulla toista miljoonaa katselijaa.
1994
Tästä alkaen Turun tuomiokirkossa on järjestetty ekumeeninen hartaushetki ennen joulurauhan julistusta.
Kuvagalleriat:
Joulurauhanjulistajia
Laivaston Soittokunta ja mieskuoro Laulun Ystävät
Yleisöä eri vuosilta
OHJELMA
11.30 Laivaston soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät esittävät jouluisia lauluja
11.57 Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4 Laivaston soittokunta, Mieskuoro Laulun Ystävät ja yleisö
12.00 Tuomiokirkon kello lyö 12 kertaa
Joulurauhan julistus
12.03 Maamme-laulu, Laivaston soittokunta, Mieskuoro Laulun Ystävät ja yleisö
12.06 Porilaisten marssi ja sen jälkeen loppumusiikkia, Laivaston soittokunta
Joulurauhajulistukseen liittyy kolme kappaletta: Jumala ompi Linnamme, Maamme-laulu ja Porilaisten marssi. Maamme-laulu otettiin ohjelmaan vuonna 1896, Porilaisten marssi seuraavana ja Jumala ompi linnamme vuonna 1903. Kappaleet olivat vastaus sortovuosiin.
Jo 1600-luvulla tapahtumaan liittyi musiikkia. Soittimina oli silloin jousisoittimia, säkkipilli ja patarummut, sekä dulcian ja skalmeija. Niitä seurasivat käyrätorvet, oboet ja fagotit.
Musiikista ovat vastanneet Turun Soitannollinen seura, Porin Rykmentin soittokunta ja Laivaston soittokunta, joka on ollut puikoissa vuodesta 1941.
Turun kaupunki pyysi Mieskuoro Laulun Ystäviä vahvistamaan yhteislaulua vuonna 1962 ja se on ollut virallinen kuoro siitä alkaen.
Koonnut: Kaisa Kaukovirta (teksti) ja Jari Laurikko (esitys)
Kuvat: Turun Sanomat
Piirros: Ante Johansson
Video ja editointi: Juha Paju
Lähteet: Turun Sanomien arkisto sekä Tapani Kunttu, Timo Soikkanen, Tarja Tuulikki Laaksonen: Joulurauha Suomen Turusta.
